Tärkeää tietää
jotta valitsisit oikean asiantuntijan

Psykiatri ja lastenpsykiatri
Psykiatri on erikoislääkäri, joka voi tietämyksensä ja kokemuksensa avulla arvioida henkilön mielenterveyden tilaa ja määrätä joko lääkehoitoa tai ohjata hänet psykologille. Lastenpsykiatri on psykiatri, jolla on erityisasiantuntemusta lapsille ominaisten mielenterveyden häiriöiden ja kehityspiirteiden erottelussa ja tunnistamisessa.
Lääkehoitoa ja psykoterapiaa käytetään usein yhdessä, ja niin sanottu ”yhdistelmähoito” on yleistä. Lievemmissä tapauksissa ja usein lapsilla riittää pelkkä psykoterapia tai jopa psykologinen neuvonta. Lääkäri päättää, mikä hoitomuoto on tehokkain.

Psykologi, kliininen psykologi ja psykoterapeutti
Psykoterapeutti on saanut laajan psykoterapiakoulutuksen jossakin alan terapiakoulussa (esim. perheterapia, kognitiivis-behavioraalinen terapia, psykoanalyyttinen terapia jne.), jossa käytetään tunnustettuja ja tieteellisesti perusteltuja terapiatekniikoita.
Psykologinen neuvonta ja terapia on syytä erottaa toisistaan, sillä ensin mainittu käsittelee arkipäiväisempiä asioita, kun taas terapia käsittelee monimutkaisempia ja pitkäaikaisempia tunne- ja käyttäytymisongelmia. Tyypillisessä neuvontaistunnossa käsitellään lyhyen aikavälin elämänongelmaa etsimällä nopeita ja toimivia ratkaisuja ja auttamalla henkilöä tiedostamaan ja kehittämään omia selviytymistaitojaan.
Yhdellä ammattilaisella voi olla samanaikaisesti useita pätevyyksiä, esimerkiksi hän voi olla sekä kliininen psykologi että psykoterapeutti.

Mielenterveyshoitaja
Mielenterveyshoitaja on sairaanhoitaja, jolla on sairaanhoitajan maisterin tutkinto ja joka on erikoistunut henkilön mielenterveyden tilan ja siihen liittyvien terveysriskien arviointiin. Hän pystyy itsenäisesti kartoittamaan apua tarvitsevan henkilön tärkeimmät mielenterveysongelmat ja antamaan neuvoja toimintasuunnitelmaa varten. Hän kerää tietoja henkilön elämänhistoriasta, oirehistoriasta ja tekee alustavia seulontatestejä (masennus, ahdistuneisuus, unihäiriöt, muisti- ja kognitiiviset toiminnot, päihteiden käyttö), jotka kaikki ovat tärkeitä henkilön mielenterveyden tilan arvioimiseksi, jotta henkilön mielenterveyden tilaa voidaan arvioida paremmin.
Hän antaa myös neuvoja siitä, miten auttaa itseään ahdistuksen, masennuksen, unihäiriöiden ja muiden päivittäiseen elämään ja selviytymiseen vaikuttavien mielenterveysongelmien kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä mielenterveyshoitajaan, jos sinua tai läheistäsi huolestuttaa ahdistuneisuus, huolestuneisuus, ilon ja mielenkiinnon katoaminen, muutokset energiatasossa ja mielialassa, keskittymisvaikeuksia, syömis- ja ruokahaluttomuutta, unihäiriöitä, stressihäiriöitä, epämääräisiä kipuja, todellisuushäiriöitä, elämänhallinnan häiriöitä, itsetuhoista käyttäytymistä, mukaan lukien päihteiden käyttö, tai muita mielenterveyteen vaikuttavia oireita.
Usein on myös hyödyllistä kääntyä mielenterveyshoitajan puoleen, jos epäilet perheenjäsenelläsi olevan mielenterveysongelma, erityisesti kumppanilla, vanhuksella tai nuorella, jolla on taipumus kieltäytyä aluksi avusta. Mielenterveyshoitaja voi tällöin auttaa perheenjäseniä neuvomalla, miten käsitellä tilannetta, ja tukemalla selviytymistä tilanteesta aiheutuvasta stressistä, joka usein lankeaa muulle perheelle.
Lisäksi mielenterveyshoitajan työhön kuuluu jo psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden terveydentilan seuranta (verenpaineen mittaus, punnitus, analyysit) ja tuen antaminen hoidon aikana.
Mielenterveyshoitajaa avustaa aina lääkäri, joka valvoo hoitoprosessia.